Eläinsuojelulla tarkoitetaan eläinten suojelemista kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta, sekä eläinten hyvinvoinnin ja hyvän kohtelun edistämistä. Näihin tavoitteisiin pyritään Suomessa muun muassa eläinsuojelulain avulla: eläimiä on kohdeltava hyvin, eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Eläintenpidossa taas tulee edistää eläinten terveyttä ja huomioida niin eläinten fysiologiset tarpeet kuin niiden käyttäytymistarpeetkin.

Eläinsuojelua valvovat eläinsuojeluviranomaiset, esimerkiksi kunnan- ja läänineläinlääkärit sekä pelkästään valvontatehtäviin keskittyvät virkaeläinlääkärit, poliisi ja terveystarkastajat. Useilla paikkakunnilla toimii lisäksi vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia. Suomen paikalliset eläinsuojeluyhdistykset toimivat Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton alaisuudessa.

Eläinsuojeluviranomaiset tekevät eläinsuojelutarkastuksia, useimmiten ilmoitukseen perustuen. Tarkastuksia voidaan tehdä myös EU:n velvoitteiden vuoksi tai ilman epäilyä, jolloin tarkastuskohteita valitaan satunnaisotannalla tai riskiperusteisesti. Eläinsuojeluviranomaisia ei voida estää suorittamasta tarkastuksia ja he voivat saada niiden tekoon virka-apua poliisilta. Valvottava voi vasta jälkikäteen selvittää, oliko tarkastukselle perustetta.

Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset

Eläinsuojelulain mukaisesti, kun nousee konkreettinen ja yksilöitävissä oleva syy epäillä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai asetusten vastaisesti voivat aluehallintovirasto, kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija, poliisi tai eläinsuojeluvalvoja suorittaa tarkastuksen. Tällaisia tarkastuksia tehdään useimmiten viranomaiselle tai eläinsuojeluvalvojalle tehdyn eläinsuojeluilmoituksen perusteella.

Kuka tahansa voi tehdä eläinsuojeluilmoituksen kirjallisesti tai suullisesti epäillessään, että eläintä kohdellaan väärin. Ilmoitus on mahdollista tehdä myös anonyymisti, mutta ilmoituksen tekijän nimi voidaan myös pitää tarkastuksen kohteelta salassa, vaikka se olisi ilmoituksessa annettukin.

Kun eläinsuojeluilmoitus on tehty, viranomaisen täytyy yleensä esittää ilmoituksen tekijälle tarkentavia kysymyksiä, sillä tarkastusta ei voida lain mukaan tehdä, ellei epäilylle ole asianmukaisia perusteita. Tällä pyritään estämään esimerkiksi ilmoitusten tekoa kiusaamistarkoituksessa. Viranomaiset pyrkivät selvittämään tarkastuksen tekoon vaadittavan epäilyn olemassaoloa myös erilaisista rekistereistä. Ensimmäisiä selvitettäviä asioita on muun muassa se, onko henkilöllä, josta ilmoitus on tehty eläintenpitokieltoa.

Epäilyyn perustuvat tarkastukset hoidetaan kiireellisinä, ilman aiheetonta viivästystä.

Kun eläinsuojelutarkastus tehdään kotirauhan piirissä, sen voi suorittaa vain viranomainen silloin, kun tarkastus on välttämätön sen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja kun on syy epäillä eläimen omistajan tai haltijan syyllistyvän eläinsuojelulain vastaiseen, rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn.

Ilman epäilyä suoritettavat tarkastukset

Kun kyse on eläinsuojelulaissa määritellystä ilmoituksen- tai luvanvaraisesta toiminnasta, tai sellaisesta toiminnasta, jossa sen luonteen vuoksi on vaarana, että eläimille aiheutuu kipua, tuskaa tai kohtuutonta kärsimystä, voidaan eläinsuojelutarkastuksia suorittaa myös ilman epäilyä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat ja pysyvät sekä kiertävät eläinnäyttelyt, samoin kuin lihan, munien ja siitoseläinten tuotantotarhat, riistanhoidolliset tarhat ja sellaiset eläintenpitopaikat, joissa harjoitetaan ammattimaista tai laajassa mittakaavassa tapahtuvaa seura- ja harrastuseläintoimintaa.

Määräykseen perustuvat selvitykset ja tutkimukset

Elintarviketurvallisuus- ja aluehallintovirastot voivat määrätä virkaeläinlääkärin suorittamaan selvityksiä tai tutkimuksia paikoissa, joissa eläimiä pidetään elinkeinonharjoittamisen tarkoituksessa sekä teurastamoissa. Selvityksiä voidaan määrätä muun muassa eläinsuojelulain säännösten noudattamisen valvomiseksi tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Näin suoritetaan esimerkiksi EU:n edellyttämät tarkastukset tuotantoeläintiloille.

Uusintatarkastus

Eläinsuojeluviranomaisen antaessa määräyksen esimerkiksi eläinsuojelulakia rikkovalle, tulee myös määräyksen noudattaminen varmistaa. Yleensä suoritetaan uusintatarkastus. Eläinsuojeluviranomaiset antavat yleensä määräajan, johon mennessä eläintenpito tulee saattaa hyväksyttävälle tasolle ja määräajan kuluttua umpeen viranomainen suorittaa uusintatarkastuksen. Vaikka valvonnan kohde ilmoittaisi viranomaiselle itse korjanneensa tilanteen ennen viranomaisen päätöstä tai vaikka viranomainen olisi vain antanut neuvoja lievien epäkohtien korjaamiseksi, on asia varmistettava tarkastuksella.

Eläinsuojelun ongelmia

Suomen vanhan eläinsuojelulain uudistus alkaa hiljalleen olla loppusuoralla, laki tulee mahdollisesti voimaan vuonna 2019. Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen liitto (SEY) on vaatinut, että eläinsuojelulakia uudistettaisiin eläinten kaupan osalta, sillä sääntelyä uudistamalla voitaisiin parantaa suuria eläinsuojeluongelmia, kuten eläinten hylkäämistä, pentutehtailua ja sairaiden eläinten jalostamista.

Koirien pentutehtailu on muuttunut yhä ammattimaisemmaksi, kun netin osto- ja myyntipalstat ovat mahdollistaneet yhä laajemman toiminnan. Kissoja puolestaan koskee enemmän niin sanottu kesäkissa-ongelma: kissoja hylätään vuosittain todella suuret määrät. Esimerkiksi pentutehtailun ja eläinten hylkäämisen osalta pakolliset tunnistusmerkinnät ja rekisteröinnit koirille ja kissoille helpottaisivat eläimen ja sen myyjän jäljittämistä.

Tärkeäksi on myös koettu lisätä ostajan oikeuksia saada tietoa eläimen terveyttä koskevista tiedoista ja samalla kasvattaa myyjän vastuuta eläinten hyvinvoinnista, jotta sairaiden eläinten myyntiä ja kasvatusta voitaisiin ennaltaehkäistä paremmin. SEY on vaatinut myös, että viranomaisille tulisi säätää velvollisuus kieltää eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia aiheuttava jalostus.

Eläinten olisi lisäksi tärkeää päästä tosiasiassa toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään ja myös nykyistä tilannetta, jossa kivuliaat toimenpiteet eläimille ilman asianmukaista kivunlievitystä ja hoitoa ovat sallittuja, tulisi muuttaa. Samoin koetaan, että eläinsuojeluvalvonnan tulisi olla tehokkaampaa, säännöllisempää ja avoimempaa kansalaisille. Myös luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa tulisi SEY:n näkemyksen mukaan kieltää.

Se, miten nämä eläinsuojelujärjestöjen näkemykset tulevat toteutumaan poliittisessa päätöksenteossa jää nähtäväksi. Eläinsuojelulain uudistus saattaa kuitenkin johtaa ainakin kovempiin rangaistuksiin eläinsuojelurikoksissa, sillä uudessa laissa on tarkoitus korostaa eläinten hyvinvoinnin edistämistä ja eläinten itseisarvoon perustuvaa kunnioittamista. Vastaavien lain sanamuotojen myötä rangaistukset eläinsuojelurikoksista ovat koventuneet esimerkiksi Norjassa.